Mii lea MII searvi?

mii_ry_logo-135Searvvi njuolggadusaid mielde dárkkuhus lea doaibmat Roavvenjárgga sápmelaččaid oktavuođasuotnan, loktet sámiid čearddalaš iešdovddu, doalahit sápmelaččaid gulahallama ja leat jámma oktavuođas sápmelaččaide sámeguovllus ja sámeguovllu olggobealde. Searvvi doaibmaguovlu lea Roavvenjárgga gávpoga ja Roavvenjárgga ovddeš dálongieldda guovlu.

Searvvi ja dan doaimma jođiha ja dan áššiin fuolaha searvvi stivra, masa gulla guhtta áitosaš lahttu ja golbma várrelahtu.

Searvvi áitosaš lahttun ja áitosaš guottiheaddjilahtun sáhttá searvat juohke sápmelaš, man searvvi stivra dohkkeha miellahtun.

MII searvi lea Suoma sámiid guovddášsearvvi (SSG) miellahttosearvi ja maid vuođđudeaddjisearvi.

MII searvi lea Roavvenjárgga sámi searvi MII rs., mii lea vuođđuduvvon 1977 Helssegis ja fárren davvelii. Doaibmá álgán ođđasis 1996 Roavvenjárggas.

Mainokset